torstai 31. heinäkuuta 2014

Teema: huh hellettä! - Anna



Kuumaa on piisannut.
Nämä hellevaatteet ovat siis päässeet ahkerasti käyttöön.

Kaksi vaatetta, yksi kummallekin tytölle.

Perusjuttuja tarpeeseen.

Nuoremmalle lyhythihainen body:



Perusbody puhvihihoilla, rypyllä ja rullapäärmeellä.





Kyllä siellä kiikussa naurattikin! 


Isommalle tytölle t-paita, puhvihihoilla sekin.




Neiti "älä äiti kuvaa minua" on aika haastava kuvattava!



KESÄ! <3


keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Haaste 5 - Laura

Eli tarina paidasta, joka meni pieleen.

Julia haastoi meidät tekemään miestenvaatteen vähän nurinkuriselta pohjalta - kuka nyt inhokkivaatteita haluaisi tehdä? Jujuna tietysti oli tehdä se niin, että itsekin siitä tykkäisi. Well, well, jos avaisin sanaisen arkkuni tähän aiheesta "inhoamani miestenvaatteet", tämä merkintä ei loppuisi vielä huomennakaan. Joten maalailen tähän nyt sitten vain sen (melkein) pahimman kauhukuvan: mukahauskat teksti/sarjakuvapaidat, joita suunnilleen puoli Suomea rakastaa. Se oli epätoivoinen lähtökohtani.


Minulla on ehkä maailman vaatenirsoin mies. Onneksi olen jo tottunut siihen ja tiedän suunnilleen, mitä rajoja ja vapauksia miehelle ompelussa on. Tällä kertaa aloitin jopa nätisti kysmällä mikä on sun lempisarjakuvahahmo? joskin jäin vastausta vaille, koska ei sellaista oikein ole. Raavin aikani päätäni ja päädyin lopulta Transformersiin (ei nyt ihan ensisijaisesti sarjakuva, mutta liippasi läheltä). Googlettelin aikani vaikka mitä hienoja kuvia, mutta luovutin palattuani alkuperäiseen ideaani noin kuusisataa kertaa. Simppeli kuva sopisi miehelle kuitenkin parhaiten.


Kankaanpainantaa olen vähän viime aikoina opetellut ja tähän paitaan se tuntui ainolta oikealta vaihtoehdolta. Tässä vaiheessa hoksasin myös tykkääväni eniten tällaisesta vähän raffimmasta jäljestä, jääkööt sievät sipistelyt jälleen niille jotka sen taitavat. Minä sudin väriä kankaalle jollain mytätyllä kangassuikaleella - mitä epätasaisemmin, sen parempi.

Tässä vaiheessa joku varmaan jo tunnistikin Optimus Primen, ja huomasi mitä sen otsasta puuttuu... no se kolmio täytyy vaan lisätä jälkeenpäin, kaikkeahan ei aina voi muistaa, right?


Pieniä takkuiluja matkan varrella oli muutenkin, mutta eihän siinä mitään, paita siitä tuli. Kunnes huomasin, että painettu kuva on vinossa. Damn... Ei sitä onneksi päällä huomaa ihan niin selvästi (ainakin voin itseäni huijata uskomaan niin), ja kai se nyt työpaidaksi vaikka miehelle kelpaa.

Näitä kuvia ottaessani huomasin kuitenkin ommelleeni hihat väärin päin! :D Nyt voisin ehkä jo vähän itkeä, tähän asti on lähinnä naurattanut. Nurja puoli siinä killottaa päällepäin molemmissa hihoissa. Onneksi tuo kangas on virheelle armollinen, sitä ei huomaa ellei tiedä mitä etsii ja katso läheltä. Mies tuskin tietäisi, jos en sanoisi.


Jokaisessa kunnon vaatepostauksessa on sovituskuva, niin myös tässä. Kivat vaan miehelle, joka juuri tänään karkasi reissun päälle töihin, ja jouduin sitten itse poseeraamaan paita päälläni! Eipä sitä miestä kameran eteen olisi saanut muutenkaan, ei sillä.

Tästä tuli nyt vähän osastoa "ihan kiva mutta". Ehkä pitää taas vähän sulatella pari päivää ja läpsiä perfektionistiminääni poskille, ei se ole niin vakavaa, se on vain yksi paita! :)

Kangas Eurokankaasta, kaava itse miehen mitoilla piirretty.

perjantai 25. heinäkuuta 2014

Teema; Huh hellettä! - Kati

TeemaTORSTAI PERJANTAI siis.. ja Huh hellettä!

Käväistiin lasten kanssa Helsingissä alkuviikosta, Korkeasaaressa ja Linnanmäellä, tarkoitukseni oli kuvata kaikki teemaan tehdyt vaatteet......mutta...ainainen mutta! Unohdin osan! Uppista... :P

Ja nyt kiireessä puoli tuntia ennen seuraavaan reissuun lähtöä postaan nämä... jospa päivitän lisää ensi viikolla tuon pyykkikasan selvittelyn jälkeen, saanhan anteeksi saanhan.......

Amalia sai ihanasta sydämellisestä (joustofrotee) haalarit pitkillä resoreilla ja reilusti kasvunvaraa :P
Punainen on ehdottomasti Aman väri <3



Sissin toinen asu koostui hihattomasta paidasta, selässä pienenä jujuna rusetti, samalla mustavalkoisella raidalla kantattu pääntie.


Molemmille on siis kaksi asua tehty ja itselle kaksi mekkoa...........loput siis päivittyvät viikonlopun jälkeen, toki näin saadaan jännitystä ylläpidettyä :D

Vähän ihailua kohteellekin..
Uskotteko että lapset oli innoissaan, ensimmäistä kertaa Helsingissä ja ko kohteissa, voi elämä mikä kilkatus kävi autossa mennen tullen..ja hotelliyö... <3 Pitkään riittää muisteltavaa.



Seuraavaan reissuun lähtee hän, mukavaa viikonloppua kaikille <3




torstai 17. heinäkuuta 2014

Teematorstai; Huh hellettä! - Hanna

Oi miten sopivaan aikaan sainkaan tämän teeman valmiiksi.
Helle, aurinko, järvimaisema (ja silti tolkuttoman kylmä vesi) - ehdottomasti parasta mitä Suomen kesä voi tarjota! Olen yleensä aika viluinen, joten lämpömittarin kipuaminen yli 25 plusasteen sopii minulle loistavasti. Kuumiin päiviin sopien ompelin rennon hellemekon Noshin ihastuttavasta pilkkukankaasta.
(Mainittakoon, että tein myös maksimekon. Se, etten voinut kuvitellakaan julkaisevani sitä tässä, kertoo kaiken onnistumistasosta. Harmittaa vietävästi. )


Mekon malli on varsin yksinkertaisesti muokattu topin kaavasta vain helmaa leventämällä
ja tekemällä sauma rinnan alle sekä lisäämällä etupuolelle framilonia.
Jotta välttyisin yöpaitamaisuudelta, piti keksiä mekkoon pientä tvistiä ja päädyin yksivärisiin rusetteihin. 



Taskujen rusetit on tehty Tehtaamon ohjeella, joka on kyllä erinomaisen näppärä.
Mekon pääjuju löytyy kuitenkin niskasta, mihin askaroin ison rusetin olkaimia yhdistämään.
Kerrankin mitat meni ihan nappiin eikä ratkojakaan tarvittu. Rusetti on tehty ompelemalla harmaa kangas yhdellä saumalla pötköksi ja kiinnittämällä kaksinkerroin ommeltu keskikaitale pötkylän ympärille.
Niin helppoa, mutta silti näyttävää.





Valonsäteitä jokaisen viikkoon ♥


maanantai 14. heinäkuuta 2014

Haaste 5 - Hanna

Julia se vasta haasteista suurimman antoi; miesten vaate!
Jos siinä ei ollut vielä tarpeeksi haastetta, pohtimisen aihetta antoi kehotus valita jokin omasta mielestä inhokkijuttu miesten vaatetuksessa ja toteuttaa se hyvännäköisenä.

Hetken tuumailun tuloksena keksin tehdä puolisolleni pappatakin. Olemme molemmat enemmän hupparityyppejä, ja vierastaneet miesten neuletakkeja ja vastaavia. Tässä kohtaa siis lipsuin ohjeesta vähän, sillä neuletakki ei ole varsinainen inhotus, olen vain ollut jokseenkin epäluuloinen niitä kohtaan...

Valitsin materiaaliksi joustocollegen ja tehosteiksi harmaan farkkujerseyn. Mallia otin ja kaavaakin katsoin Ottobre 6/13 Old skool- villatakin isoimmasta koosta. Osaan monia juttuja ja joskus ihan hienostikin, mutta ikävä kyllä kaavoittaminen tai edes valmiin kaavan muokkaaminen mittojen mukaan ei ole sillä listalla kovin korkealla. Ja siinäpä se syy, miksen miehelleni yleensä ompelekaan - tämäkin vinksottaa vähän miten sattuu. Harjoiteltavaa riittää sillä saralla.



Mies jäi lomalle samana päivänä, kun kuvia otettiin. Se selittäköön muun asustuksen ;)






Kyllä tämä käyttöön silti pääsee, vaikkei ihan priimaa pukannutkaan.




perjantai 4. heinäkuuta 2014

Haaste 5 - Julia

Tälläkertaa minun vuoroni haastaa tämä porukka. Meinasi käydä haastajalle hiukan huonosti sillä haaste ei meinannut muodostua sitten millään. Yöllinen ideointi kaverin kanssa tuotti onneksi lopulta tulosta:

 Haaste: Not - Yes 

vaaleanpunainen kauluspaita - not. 
nahkahousut - not. 
tennissukat - not. 

Ompele sille sinun ukonrumilukselle jotain sellaista mitä et yleensä voi sietää.. Mutta niin että se näyttää hyvältä! Mieti se jokin vaate, väri tai tyyli mitä et voi sietää miestenvaatteissa ja toteuta se itse niin, että pidät siitä. 

Jep. Miestenvaattet noin yleensäkin on aika haastavia ommeltavia.. Ja kun mukaan lisätään vielä se, että pitäisi tehdä jostain inhokista siedettävää. Haaste mikä haaste ;)

Selkeä miestenvaate- inhokki oli onneksi heti mielessä. Vaaleanpunaiset ja lohenväriset vaatteet miehellä ovat vain ehdoton EI.  Siispä yritin luoda sellaisen miestenvaatteen, jossa kykenisin sietämään kyseisen värin.

Kaapista ei löytynyt mitään sopivanväristä kangasta, mutta onneksi pikavisiitti paikallisessa Eurokankaassa tuotti tulosta ja sopivat materiaalitkin löytyivät.



Lohenpunainen kangas palalaarilöytö, jotain todella joustavaa polyesteriä, musta joustocollege pakalta, huomaa ihanat pastellinypyt collegen pinnassa.. Harmaa joustocollege Noshilta. Kotiinpäästyä vielä nopeaa luonnostelua ja suunnitelmatkin selkiytyivät. Mies kun on jo pidenmpään pyytänyt vetoketjullista hupparia.



Lopullinen tuotoskin ehkä pidettävä.. vaikka siellä sitä vaaleanpunaista onkin.


Kohdistaminen onnistui jopa melko kivuttomasti vaikka alussa hiukan epäilytti, josko saisin hermoni riekailaiksi kohdistellessa kankaiden saumoja.

Uskaltauduin jopa laittamaan vetoketjun vaikka pelkkä ajatus sen ompelemisesta jo hirvitti.


Yllätyksekseni sain vetoketjusta huolimatta kohdistettua myös etuosan raidat.


Ja miestin huppari minusta kaipaa aina myös ne taskut. Tuo vähän ilmettä hupparille.


Hihoissa raidat vinossa.


Siinäpä se. Yllättävän sporttinen huppari, vaaleanpunaisesta huolimatta.

torstai 3. heinäkuuta 2014

Teematorstai: Huh hellettä! - Laura

... tai ainakin toivoa sopisi. Heinäkuussa teemaillaan siis hellevaatteilla, jospas ne lämpimät säätkin vielä suosisivat meitä niin, että nämäkin pääsisivät käyttöön!



Minun helleunivormuni on usein erittäin simppeli: rento t-paita tai toppi, farkkushortsit ja tennarit. Niillä olen hiihdellyt menemään monta kesää ja tuskin ihan heti poiskaan vaihdan. Lämpimille keleille sopivien paitojen kokoelmani on kuitenkin viimeaikoina ollut aika olematon, joten ompelin nyt pari simppeliä mallia ensihätään.

Kaava on omasta t-paitakaavastani muokattu, laitan merkinnän loppuun pienen ohjeistuksen teillekin nähtäville! Minä en tykkää yläosasta tiukoista paidoista ja tiukkoja hihoja inhoan yli kaiken, joten tämä on aika ihanteellinen malli. Kangas on Eurokankaan palalaarilöytö, mukavan ohutta ja nätisti laskeutuvaa trikoota.



Toisen paidan tein Linneliltä tilatusta mielettömän kauniista Origami-trikoosta. Tämä hämmentää vieläkin vähän, en nimittäin tykkää itselläni valkopohjaisista kankaista, eikä enimmäkseen valkoinen väritys minulle juuri sovikaan. Mutta tässä se tuntui hyvältä alusta asti, eikä fiilis ole yöpaita mitenkään päin.



Sovituskuvalla en voi juurikaan nyt kehua, minun oli kyllä tarkoitus kuvailla nämä vähän paremmissa olosuhteissa ulkona, mutta minkäs teet. Lämpömittari ei antanut armoa, ei shortseja ja t-paitoja vieläkään ulos!


Jos olisin pukeutunut näihin paitoihin niin kuin ajatukseni alunperin oli, olisin yhdistänyt ne tällä tavalla jo vaatekaapistani löytyviin shortseihin ja Consseihin.



Mikäli sinulta löytyy hyvä t-paitakaava, on tällaisen paidan tekeminen ihan helppoa. Pidennä vain olkalinjaa kuvan osoittamalla tavalla (mittaa vaikka mittanauhalla mihin kohtaan haluat hihan loppuvan) ja kaarra kainalosta nätisti kohti vyötäröä. Tämän voi tehdä myös kapeammin tai leveämmin, ihan makukysymyksiä. Katkoviivoilla merkatut kohdat ovat vapaaehtoisia, minä tykkään lantiolta napakasta paidasta, joten kavennan helmaa alaspäin (niin että tuo helman ympärysmitta on suunnilleen sama kuin oma ympärysmittani samalta kohdalta), ja pääntie on tuollainen laajahko, venemallinen. Kannattaa kuitenkin tehdä ensin mielummin pieni pääntie ja leventää sitten, ettei vahingossa saa aikaiseksi päältä putoavaa paitaa. Ai mistäkö tiedän, krhm...

Tee samat muutokset myös takakappaleelle. Pääntietä kannattaa vain leventää, ei syventää, jotta putoamisefekti ei jälleen toistuisi.