Teematorstai: Kouluun / kerhoon - Laura

Eli teemaillaan tässä kuussa back to school -henkeen. Ja ihan pianhan sitä kaikki pienet ja itse asiassa vähän isommatkin alkavat taas valua koulujen, päiväkotien ja kerhojen penkeille. Myös minä, ja vaikka olen niin tehnyt jo useamman vuoden ajan, jännitykseni on tällä kertaa ihan uusissa sfääreissä: päätin (jälleen kerran) hypätä jääkylmään veteen ja ensi viikon maanantaina aloitan vaatetusompelijan opinnot. Sen verran vakavassa suhteessa siis aletaan tämän pienen harrastukseni kanssa olla.

Koska en vielä ole kouluun asti ehtinyt, en ole ihan varma mitä kaikkea siellä tarvitsen. Yksi kaveri oli kuitenkin aika varma juttu, koska sitä tarvitaan koulussa kuin koulussa. Ja omani oli päässyt jo varsin pahasti nuupahtamaan.


Penaali, tietysti! Nyt voin haudata viimein entisen överisti sotkeutuneen ja rikkoutuneen yksilön jonnekin säilytyspussukoiden hautausmaalle, sillä ompelin tilalle uuden. Minulle on kertynyt aika läjät (kierrätys)nahkoja (enimmäkseen keinoversioita, mutta vähän myös aitoja) ja päätin nyt sitten hyödyntää niitä jollain itselleni uudella tavalla. Penaalin onnistuttua innostuin vähän ja ompelin toiselle nuupahtaneelle pussukalle korvaajan, eli nyt myös meikkipussini on hiukan entistä edustavampi.


Vetoketjut ovat uusia, mutta myös vuorikankaat ovat kierrätysmatskuja. Molemmat sydänpuuvillat ovat palat vanhoja verhoja.


Kaavat ovat ihan hatusta tempaistuja. Pussukka on ihan perusmalli, jonka tyyliseen löytyy ohje täältä meidänkin blogista jonkun aikaa taaksepäin. Penaali mukailee vanhan penaalin mallia, mittailin vain sopivan kokoisen palasen pääty-ympyröiden kaveriksi.


Varsin simppelit, mutta tuikitarpeelliset ompelukset siis näin uuden teemakuukauden alkuun :)

Haaste 4 - Julia

Haasteena tehdä jotain uutta. Ei kyllä tarvinnut kauaa miettiä mitä tässä haasteessa tekisin. Välttelen joustamattomasta puuvillasta ompelua kuin ruttoa. Siispä päädyin tekemään muksuille vaatteet puuvillasta. Materiaaliksi valikoitui kirpparilta joskus mukaan lähtenyt vanha pussilakana, sekä neitosten huoneen verhosta jäänyt ylijäämäpala. 

Seuraava uusi kokeilu oli kaavoittaa alusta loppuun puuvillainen vaate. Päädyin tekemään neitosille vilpoisat kesähaalarit. Aloitin kaavatestailun isomman neitosen haalarista, joka tosin päätyi nuoremmalle neitoselle...

Toinen haalari onnistui mittasuhteiltaan jo hiukkasen paremmin.

Kolmantena uutena asiana kokeilin kuminauharypytystä haalareiden lahkeisiin. Yllättävän helppoa ja nopeaa! 

Haalareista tein tarkoituksella melko väljät vilpoisuuden ja hyvän liikkuvuuden takaamiseksi. Aavistuksen tosin olisivat saaneet ehkä olla hoikempaa mallia, mutta ehkä sitten ensi kerralla ;)

Pääntiellä rusetin alla on piilossa neppari, jotta vanhempi neitokainen selviäisi nopeasti itse haalarin riisumisesta.

Lopputulos ei ehkä aivan sitä, mitä hain... Mutta jahka kaava tuosta hiukkasen jalostuu niin eiköhän sopivaan lopputulokseenkin päästä..

P.S Tässä kuussa jokainen meistä valmistaa vuorollaan teematorstaille jonkin ompeluun liittyvän ohjeistuksen. Omaa vuoroani ajatellen otan mieluusti toiveita vastaan ;)

Teematorstai - Kierrätys! - Anna

Joskus viimevuoden lopulla pyörittelin käsivärejä kädessä, ja mietin, mitä kaikkea muuta niillä voisi tehdä, kun ihan perus sankkovärjäystä. No, keksin kokeilla tälläistä:

 

(Jokaiselle kylpyhuonettaan kunnioittavalle yksilölle varoitus: tee tämä ulkona, se sotkee! Ai mistäkö tiedän? .... )

Vaalensin ensin omat vanhat (hyvin) tummat farkut aivan vaaleanvaalean valkosiniseksi kloriitilla.
Sen jälkeen sekoittelin käsivärit. Summamutikassa suolaa,vettä ja väriä, koska enhän tarvinnut väriä montaa litraa! Suhteessa taisin laittaa vähän enemmän väriä ja suolaa, kuin vettä. Mutta mitään tarkkaa annostusta minulla ei ollut. Eksyipä joukkoon yksi pesukonevärikin.
Väreinä tässä on käytetty Dylonin powder pink (hento vaaleanpunainen), bahama blue, flamingo pink sekä Nitorin (pesukoneväri) joku petroolin sävy.

Sen jälkeen kastelin kankaan (ja pyyhin hieman ylimääräistä vettä pinnalta kädellä pois, koska ne jäivät niin märiksi siinä lattialla, kun vesi ei imeytynyt oikeen mihinkään.) ja sinne tänne lusikalla ja kaatamalla tiputtelin/roiskin väriä. Odotin vaihtelevasti 30s-2min, pesin/huuhtelin pois, uudelleen väriä, huuhtelin pois jne. Kunnes farkut näyttivät kivoille. Sitten pistin ne kuivumaan. Ja toivoin parasta.

Tarkoitukseni oli tehdä näistä kokopitkät farkut, mutta heti alkuunsa huomasin, ettei kangas tule sellaisiin riittämään. (vanhoissa farkuissa paljastui maalitahroja vaalentamisen jälkeen, tummissa niitä ei näkynyt.)
Niimpä farkut jäivät unholaan.
Kunnes kaivoin ne taas esille loppuviikosta.
Nehän sopivat tähän teemaan paremmin kuin hyvin. Täytyy myöntää, että ilman teemaa, olisivat ne varmaan lojuneet vielä ensi joulunakin ompelemattomina. Tai sitä seuraavana.

 

Kaavapohjana näissä on Ottobren summer pull ons:it, mutta hyvin paljon muokkailtuna. Kaava on joku sammareiden (pitkien "perus" housujen) kaava. Mutta oiva kaava lähteä liikenteeseen!

Kiinnityssysteemiksi laitoin tuollaiset hmm, avaimenperät? :D Ne pyörii päistä, eli mukautuu tuohon asentoon. Nämä saa irti, ja vaihdettua eri värisiin halutessaan, tai vaikkapa niskantaakse meneväksi. Siihen tarkoitukseen tein yhden olkaimen, jossa molemmat päät on tuollaiset littanat klipsit.

(Ja eihän se olkain tässä kuvassa näy, kun pää on kohti kattoa seiniä siivotessa! Mutta takaa kivat näinkin, ettei olkamet mene kiinni alas.)

Olkaimien materiaali on puuvillanauhaa, sellaista paksua, napakkaa, vähän kuin joidenkin reppujen olkaimet! (Ainakin jossain vanhassa MM-repussani on vastaavaa.)

 

Tikkauksiakin tein sellaisella paksummalla tikkauslangalla. Taakse laitoin kuminauhan vyötärökaitaleen sisään. Lapun keskitikkaus on farkkujen oma tikkaus, muuten ei olisi materiaali enää riittänyt. Aika taas ei riittänyt sen purkamiseen ja uudelleen tikkaamiseen, joten sillä mennään!

Neiti ei ollut kovin kuvauksellisella tuulella, mutta pariin siivouksen ohella otettuun kuvaan suostui. Toinen olkainkin ihan vinksin, kun niin reippaasti Vileda viuhuu!

 

Paljon puhetta,vähän asiaa. Mutta tälläistä tuli kokeiltua. Ei uudestaan ennen kesää ja nurmikkoa :D 

Teematorstai - Kierrätys! - Kati

Olen aina kannattanut kierrätystä, kaikin tavoin.
Kotonakin kierrätämme paljon, vaikka maalla korvessa asummekin, on tapana viedä kaupunkiin eri jätepisteisiin niihin kuuluvat romppeet.

Aiemmin toteutin nuoremmalle tyttärelleni vanhoista farkuista ulkoiluhaalarin, joka alkaa jäädä jo pieneksi (pitäis tehdä uus!) ja siihen miehen kaapista varastetuista varatuista vanhoista farkuista jääneistä paloista ajattelin tehdä jotain, ehkä laukun.

Pyörittelin kappaleita ja ei, ei tuu laukkua - materiaali olis riittäny, mut mikään ei istunu silmään hyvin, ja ajattelin kokeilla kännykkäpussia uudelle puhelimelleni, jolla olen leikkinyt viime päivät, eli iPhone 5c.
En ole muutes ennen tehnyt yhtäkään kännykkäpussia valmiiksi saakka, jotenkin ne on päätyny aina kasaan teen-joskus-loppuun tai roskiin toimimattomuutensa vuoksi.

Ensimmäinen vedos on siis kokonaan kierrätetty, jos siis kaikki ylijäämä minirämmäletilkut lasketaan kierrätyksen piikkiin myös.
Vanhaa farkkua ja muista ompeluksista ylijääneitä palasia, sisällä kovikehuopaa. Takalenksussa D-lenkki.
Ompelujäljet läpässä kuulunee asiaan - näin ensimmäisessä kappaleessa! ;)

Ensimmäinen vedos

Toiseen innostuin kaivelemaan tilkkulootaani lisää, ja sisälle kokeilin levyvanua. Roikotuslipare hauskasti raidallisena ja pieni karabiinihaka.
Tykkään enempi siitä kovikehuovasta, antaa napakamman tuen.
Ja neppari ei olekaan hyvä, ei ehkä järkevin puhelimen näyttöä vasten . . . daaa'a?!

Seuraava kappale..

Ja kolmanneksi (eli lähti lapasesta...) tein kierrätysfarkuista myös, ja toki, tilkkulaatikolta kaivellen kaiken muun. Sisällä kovikehuopaa ja vuoritettu trikoolla, sopivan pehmeä puhelimen näyttöäkin vasten.
Tähän lisäsin etutaskun mitoitettuna sopivaksi muutamalle tärkeälle kortille joita tarvii kantaa mukana.
Roikotuslipareessa D-lenkki.
Joustamattoman ja joustavan yhtä aikaa ompelu vaan on hiukkasen hankalaa, mutta r a u h a s s a eikä kaasu pohjassa niin hyvä tulee :)

Kolmas vedos sisältää jo etutaskunkin!

..kuten arvata siis saattoi, tämä lähti lapasesta, eikä näille nyt tullut loppua, vaan niistä tuli yksi myyntiartikkelini :)
Ja jokaisen myötä olen keksinyt jotain uutta ja ainakin omasta mielestäni parempaa kuin edellisessä, nyt on kokokin hiukan muuttunut ja ompelujärjestys ja kasausjärjestys... eli jokainen opettaa..
Tällaisia on ilmaantunut tällä viikolla ulos.

Tutulla omalla tyylilläni ja kierrätyskamppeista kaikki.

Ihana teema - tuli myös opeteltua uutta ja HYÖDYLLISTÄ!
Nyt kaikki haastamaan itsensä myös kierrätysteemalla HOP HOP <3

Teematorstai: Kierrätys!

Kyllä. Olen juuri se ihminen joka säästää lähes kaikki vanhat vaatteet ja ostaa niitä vielä kirppariltakin tarkoituksenaan tehdä niistä joskus vielä jotain uutta ja hienoa. Valitettavasti tähän asti kierrätysompelukseni on voinut laskea kahden käden sormissa. Melko säälittävää, mutta josko nyt yritettäisiin hiukkasen kierrättääkin. Niinpä päädyin kuukauden teemamme nimissä tuhoamaan loputkin edellisessä ompeluksessani hyödynnetystä pitsimekosta. Jäljelle oli jäänyt mekkosen helma ja osa hihoista. Näistä jämistä ja valkoisesta trikoosta syntyi kesätoppi itselle.

Toppi mallia perus ja siihen on vain  "upotettu" nuo vanhan mekon pitsiosat.

Vanhat hihat pääsivät rutistettuna koristamaan topin yläosaa niin edessä kuin takanakin.

Etu ja takakappaleella poikkileikkaus, jonka väliin ompelin vanhan hameen helman. Pitsiosa muutoin irti topista.

Näin toppia voi käyttää monella eri tavalla. 

Monikäyttötoppi. Sopii myös sortsien tai housujen kanssa. Rento ja mukava päällä!

Kuvissa olevat shortsit ja hame myös itse tehdyt. Niistä tarkempia kuvia voit katsella täältä.

Teematorstai: Kierrätys! - Hanna

 Huhtikuun yhteiseksi teemaksi valitsimme kierrätyksen.

Vanhasta uutta, toisen romu on toisen aarre, vältä turhaa kulutusta ja niin edelleen...

Häpeäkseni tunnustan, ettei ole ihan omin juttuni.

Kierrätän kyllä kotona jätteet tarkastikin ja vien omat turhat romppeet etiäpäin, 

mutta itse olen huono käytettyä käyttämään tai uudistamaan.

Haaste oli siis paikallaan ja sai miettimään asiaa enemmänkin.

Idea syttyi Kontissa käydessäni ja bongatessani 

parilla eurolla uuden veroisen Me&I t-paidan.

Aikuisten koko ja kiva kuosi, pitihän se napata mukaan.

Samalla kertaa löysin muutamalla eurolla tosi siistit tummat joustavat farkut 

ja visio oli valmis!

Vierastan perussinistä väriä tosi kovin, 

mutta yhdistettynä mustaan ja valkoiseen se muuttui hyvinkin siedettäväksi.
Voisi sanoa jopa aika rock kokonaisuus, eikös?
Kankaat ovat siis kierrätysmateriaaleja pois lukien raitatrikoo ja resorit.
Tosin nekin löytyivät omasta tilkkulaatikosta, ja sehän on jo melkein kierrättämistä ;)

Paitojen kaavat muokkailin Ottobren bodyista koossa 86 

ja housut ovat saman koon Relaxed fit-kaavalla.

Kävipä taas vanhanaikaisesti ja sovitellessa totesin, 

että isompi koko olisi ollut ihan tarpeen.

Kyllä nuo vielä mahtuvat, mutta ei kauaa pojan ottaessa huimia kasvuspurtteja.

Myös väljyyttä olisi voinut leikata enemmän farkun ollessa kyseessä.

Muuten olen housuihin kyllä hurjan tyytyväinen, tuli hienoimmat ikinä tekemistäni!

 Edellisten opetusten lisäksi muistin myös sen, miksi sovituskuvat otetaan ennen 

kuin tehdään mitään muuta... Sosetahrat rinnuksilla antavat oman pikantin lisänsä vaatteisiin.

Tästä innostuneena kiertelen kirppareita jatkossa ihan uudella otteella!

Teematorstai: kierrätys! - Laura

Torstaisin täällä tapahtuukin useimmiten jotain ihan muuta kuin haasteita! Huhtikuun teemana on kierrätys ja sen pohjalta jokainen sitten ideoi jotain ommeltavaa toteutukseen. Lopputulokset esitellään, kuten jo sanottu, torstaisin.

Henkilökohtaisella tasolla koko huhtikuu on ollut itselleni melkoista kierrätysteemaa muutenkin. Oman haasteeni reppukin tuli kasattua osittain kierrätysmateriaaleista, joten tämä teema loksahti sopivaan väliin minulle. Olen yrittänyt nyt viimeaikoina muutenkin ottaa ompeluun mukaan kierrätysmateriaaleja, koska jatkuva uuden ostaminen aiheuttaa minulle melkoista ahdistusta. Kierrän siis kirpputoreja löytöjen toivossa melko usein!


Vähän repun hengessä mentiin edelleen, sillä muutaman onnekkaan sattuman kautta sain kasattua juuri sopivasti materiaalit laukkua varten. Olen haaveillut Marimekon Kanteleen kutsusta iäisyyden, ja nyt viimein sitä palasen sain ostettua. Silittelin tuota ihanaa kankaanpalaa tovin jos toisenkin sen kolahdettua postiluukusta alla odottavan kissan päähän syliini.

Olin tästä projektista niin innoissani, etten muistanut ottaa minkäänlaista lähtötilannekuvaakaan! Markiisin lisäksi uutta kangasta on myös vuoriksi valitsemani raitapuuvilla, ja kaikki loppu onkin kierrätettyä. Löysin nimittäin parhaat päivänsä nähneen keinonahkaisen laukun kirpparilta halvalla. Sen vuori oli käytännössä katsoen entinen, mutta kaikki keinonahkaosat olivat moitteettomassa kunnossa. Materiaali tuntui varsin laadukkaalta keinonahaksi, enkä aitoa nahkaakaan siihen hätään mistään tarpeeksi edullisesti bongannut (hipelsin kyllä kaikki kirpparin nahkatakit läpi, mutta oikeanlaista ei valitettavasti löytynyt) joten päätin kokeilla sitä laukkuraasua sitten.


Säädettävän kantohihnan sain käyttöön kokonaan, sillä siinäkään ei ollut yhtään kulumaa. Sen lisäksi leikkasin laukun sivuista omalle laukulleni sivupaneelit ja pohjaa pienensin sopivaksi myös. Kirpputorilta löytyneen laukun pohjassa oli kiinni valmiiksi kovike, joka tukee nyt myös minunkin laukkuni pohjaa mukavasti. Tässä kärsii kantaa vähän painavampiakin ostoksia kaupasta kotiin.



Myös laukkuni sisältävä löytyvä tasku oli ehjä, joten leikkasin sen irti vanhasta laukusta ja ompelin kiinni omani vuoripalaan. Vuorikankaan raidat menevät hauskasti eri suuntiin vähän joka puolella. Samaten tuo magneettineppari on siitä kirpputorilaukusta.

Summa summarum, tämä on ollut nyt viikon käytössä ja rakastan sitä joka päivä entistä enemmän! Sanoisin, että yksi parhaista ompeluksistani koskaan.