torstai 29. toukokuuta 2014

Teematorstai: Väriä! - Julia


Postaus tehty yhteistyössä Selian kanssa.

Saimme Selian Riikalta pätkät mustavalkoista 'atomi'-  neulosta värjäilykokeiluita varten. Meillä kotona oli pienenä noita kankaan kuvion esittämiä pieniä muovisia atomi-leluja. Retron ystävänä olen omille neitokaisille yrittänyt kirppareilta metsästellä näitä ihanuuksia, mutta harmikseni mistään ei ole niitä kohtuu hinnalla löytynyt. 


Siispä korjasin nyt vääryyden ja neidot saivat hupparit tästä ihanasta neuloksesta. Ja tietysti atomit ovat samoissa väreissä, kuin ne lelut joilla itse pienenä leikin (:


Ihan lempparimallinen huppari meillä! Nappikiinnitys, taskut, hiippahuppu sekä tupsu hupun päässä 


Atomit värittelin kangasmaaleilla kankaaseen. Maalit taisin ostaa Sinellistä.


Mustavalkoinen raitaresorikin päätyi mukaan soppaan.


Sopivan pirtsakkaa näille neidoille (:




Ihanaa loppuviikkoa! 





sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Haaste 3 - Kati

Anna heitti hyvän haasteen, Remake. Olin ensin toooosi innoissani että Jes, tiedän tiedän tiedän mitä teen.. Mutta...empäs sit tiennytkään! Vaihtoehtoja oli niin monta, eikä lopulta mikään enää tuntunut "järkevältä" eli siltä, että tulis pidettäväksi varmasti. Halusin tehdä itselleni vaihteeksi.. Kuinkas kävikään?

Selaisin albumeitani ja kiinnitin huomioni - joka oli muistoissanikin - että lappuhaalareita olen kuluttanut ikäni aikana melko monet erilaiset. Ja raidallisia vaatteita, oli lyhythihaista ja pitkähihaista paitaa, mekkoa, sukkahousua, tavallista housua.. Aina raitaa tai palloa.

Ensimmäinen kuva jouluna -77, upouusi polkutraktori ja henkselit - tietysti!
Vuosia välissä, ja vielä yläasteella -90 lappuhaalareissa, jaloissa muuten
siskoni Laura (Kaavoista viis-tyyppi hänkin)
Punainen väri ja raidat sekä lappuhaalarit ovat seuranneet läpi elämäni.

Mitäs mulla nykyään on? Melkein aina raitaa tai palloa :D
Lappuhaalareista pidän edelleen, mutta raskausajan patoumat vielä lienee turhan pinnalla, kun niitä en halunnu tehdä.

Noh, mies tarvitsi kipeästi uutta paitaa..joten hylkäsin idean itsestäni ja annoin MaaJussille mahdollisuuden ;)

Kuvat kertokoon tarinansa, mieheni nimi on siis Jussi ja kuvausrekvisiitta on omaa, -70 luvun alulta peräisin, lähes viikottaisessa käytössä oleva ja isännän kallisarvoisimpia aarteita <3

Kangas on Verson Puodin kotimaista raitajoustofroteeta ja resoritkin muistaakseni samaisen puljun tomaatin sävyä.
Kaava on oma, koko noin XXL.







Isäntä oli erittäin tyytyväinen tulokseen, hyvä niin.. <3

Terveisin oikean MaaJussin Morsian :)



torstai 22. toukokuuta 2014

Teematorsta: Väriä! - Anna

Postaus tehty yhteistyössä Selian kanssa.

Saimme Selialta yhteydenoton, josko haluaisimme värjätä Atomi-neulosta. Tartuimme haasteeseen.

Minun värikseni valikoitui violetti.
Kangas koneeseen,väri perään ja pyörimään.
Sitten piti päättää mitä siitä saksisin. Mietin oman ja lastenvaatteiden väliltä, mutta päädyin kuitenkin siihen, että teen jotain itselleni.

Pidemmittä puheitta, tälläinen siitä tuli:




Eteen näpertelin nappilistan, antamaan vähän ilmettä.




Yhden pienen virheen tein.
Pyysin nimittäin miestä ottamaan valokuvat. Jääkiekon Suomi-Kanada puolivälieräottelun aikaan. Lopputulos on hmm... no, sanotaanko että parempaankin on pystynyt :D

Suurinosa kuvista oli suttua tai tätä luokkaa:



maanantai 19. toukokuuta 2014

Haaste 3 - Hanna

Annan haaste - tee uusi versio lapsuutesi (lempi)vaatteesta- sai innostumaan. 
Kerrankin tiesin heti minkä vaatteen tahdon toteuttaa, 
sillä lapsuuteni vaatteista yksi on yli muiden! 

Olin pienenä sellainen "poikatyttö" enkä suin surminkaan halunnut käyttää rimpsuja, röyhelöitä tai muitakaan tyttömäisiä juttuja. Sen takia onkin jännä, että kirkkaimpana ja mieluisimpana on muisto punaisesta hellemekosta,jossa oli pompulat narujen päissä, pyörivä helma ja pilkkuja
 (on siinä, eivät vaan kuvasta erotu). 

Mekkoon liittyy myös suuri tragedia. Sairastuin mökillä mahatautiin yhtenä yönä 
ja sotkun hillitsemiseksi äiti antoi minulle ensimmäisen käteen osuneen vaatteen 
suun eteen. Voi mikä suru iski, kun kyseinen vaate paljastui lempimekoksi 
(onneksi se kuitenkin saatiin pestyä)!
Sen takia kyseinen mekkonen ehkä on niin hyvin mieleen jäänytkin.

Kuvassa olen viisivuotiaana mökillä pikkuveljen ja mummon kanssa :)

Tähän "uusintamekkooni" vaihdoin väriksi mustavalkoisen,
 koska se on itselläni käytännöllisempi ( ja koska sitä löytyi kaapista valmiiksi).
Myös yläosan mallia vaihdoin paremmin tämän päivän muotoihin sopivaksi, 
sillä en kaipaa rimpsuja vääriä kohtia korostamaan.


Tein ensimmäistä kertaa yläosan muotolaskoksineen käyttäen valmista kaavaa apuna. Kellomaisen helman piirsin vapaasti muotoonsa. Seuraavaan mekkoon teen sen kyllä ympyränä, jotta helma laskostuu tasaisemmin ja kauniimmin. Nyt en ajoissa hoksannut.


Alkuperäisestä mekosta poiketen en laittanut pitsejä helmaan tai rinnuksiin,
vaan korvasin ne pitsivetoketjulla niskassa.



Olkaimia koristamaan sekä kaula-aukkoa muotoilemaan ompelin tampit
samasta pilkullisesta vinonauhasta, kuin irrotettavan vyönauhan.
Ja vyön päistä löytyy tietenkin ne pompulat.


Tämä haaste tuli myös tarpeeseen, sillä kesän aikana on tiedossa paritkin juhlat,
joihin tämä mekko on ihan passeli. Niitä odotellessa...






torstai 15. toukokuuta 2014

Teematorstai: Väriä! - Kati

Postaus tehty yhdessä Selian kanssa!

Elikkäs, vanhan kertausta; Saimme haasteen Selian Riikalta, värjätä Atomi-neulos.
Asia selvä, värjätään.. millä värillä - kääk! Päädyin punaiseen. Peruspunaiseen.
No ei menny kuin Strömsössä tää värjäily, lopputulos on vaaleanpunaisen ja lohenpunaisen väliltä. Aikani väriä mutristelin, mutta kun Sissi näki sen; "Iiiiiiihanaa väriä äiti, saanhan tosta jotain??"
Ja sopivasti löytyi käypäistä trikoota hyllystä jolla saattoi kantata takinliepeet ja hupun.

Oma villatakkisuunnitelma kutistui siis kokoon noin 104cm ja tein Sissille oman kevätvilliksen :)
Silmäilin uusinta OB:ta ja sieltä poiminkin idean takkiin, leikkelin summissa takin, katselin kaavan muotoa (olin päättänyt että NYT teen oikeilla kaavoilla oikean vaatteen ja juuri niinkuin kaavalehdessä sanotaan..) en jaksanut alkaa edes kaavoja piirtää! Joten kaava on oma - hyvin lehdestä piirroskuvaa silmäten.

Sissi, kuka sun selän takana on?
Helmassa on hauskat siipakkeet sivuilla, edessä pienet taskut ja kiinnitys on neidin omasta pyynnöstä nepparit eikä napit (koska hän ei osaa vielä nappeja...).
Takkia ei ole vuoritettu, menee kesälläkin hyvin viileämpinä päivinä/iltoina eikä ole kuuma.
Näkyvät saumat on kaikki huoliteltu ronskisti siksakilla, miun mielestä rouheus sai näkyä. Hetken mietin jopa tehosteväristä lankaa, mutta päädyin kuitenkin olemaan maltillinen ja laitoin mustalla..

Huomaatko kuvissa mitään "kummallista"...?
Samaan kyytiin tein vielä lippapiponkin trikoolla vuoritettuna.. kuulema "Erittäin asiallinen ja mukava." ?????? mistä tuo 4v keksii näitä lausahduksiaan..??!! :)
Ihana aurinko! - paistaa silmään..

Tämä oli itselleni erittäin mieluisa haaste, ylitin kynnykseni ommella neuloksesta jotain!
Jotenkin olen vierastanut sitä materiaalina, mutta sehän onkin vallan maireaa tavaraa. Varmasti teen itsellenikin neuloksesta jotain :)

Ihanaa toukokuun jatkoa Ihmiset <3 Nyt se kesä taitaa tulla.......... :)








tiistai 13. toukokuuta 2014

Haaste 3 - Julia

Saatiin Annalta mitä mainioin haaste, jonka ansiosta päästiin tonkimaan vanhoja lapsuudenkuvia. Harmi vain että kaikki lapsuudenkuvat ovat 680kilometrin päässä lapsuudenkodissa ja omasta kodistani löysin kokonaista kuusi kuvaa lapsuusajoiltani. Suurimassa osassa niistä olin pukeutuneena maastopukuun..

Onneksi meillä on netti. Siispä pikkusisko riensi apuun ♥ ja lähetteli minulle muutamia kuvia virtuaalisesti. Maastopuku esiintyi näissäkin otoksissa laittoman usein.. Vedet silmissä sai nauraa näitä ihania otoksia vuosien varrelta. Lopulta päädyin näinkin simppeliin otokseen:



Jonka innoittamana päätin tehdä omille neidoille tämän päivän version college- setistä.

Ja näin hehkeitä neitokaisia meillä esiintyi tänään ;)


Vaatteet: äiti
Stailaus: neidot


Vanhempi neitokainen osaa syödä jo niin siististi, että uskaltauduin tekemään puseron luonnonvalkoisesta joustocollegesta. Kaveriksi mustat pöksyt samaisesta materiaalista. Housuihin röyhelötaskut ja korkea resorivyötärö. Tehosteena housuissa ja paidassa minttu.


Collegepaidat mallia perus. Jujuna etukappaleelle maalatut jäätelöt.  Halusin kuvan näyttävän vesivärimaalaukselta, joten valitsin maaleiksi ei peittävät kangasmaalit. Pätkä tylliäkin pääsi mukaan tähän sotkuun.


Nuorempi sai paidan Noshin vaalean harmaasta joustocollarista. Kaveriksi samanmoiset pöksyt kuin siskolle. Tehostevärinä mintun sijasta vain vaaleanpunainen.


Jätski maalattu tähänkin paitaan samalla idealla.



Pöksyjen tarinasta meinasi tulla hiukkasen surullinen. Ensin ompelin neidoille haaremit, mutta vanhempi neitokainen ilmoitti sovitusvaiheessa hyvin selkeästi, ettei osaisi käyttää niitä. Siispä nopea muokkaus aivan normaaleiksi pöksyiksi. 

Pöksyjen taskut ulottuvat etukappaleelta takakappaleelle asti.




'Tsau-beibet' toivottelee hyvää alkanutta viikkoa ;)



torstai 8. toukokuuta 2014

Teematorstai: Väriä! - Laura

Postaus tehty yhteistyössä Selian kanssa.

Selialta siis otettiin yhteyttä ja tarjottiin yhteistyötä, jossa saimme värjättäväksi tätä Atomi-neulosta. Minä, übervärikkäiden vaatteiden ystävänä, valitsin sitten taisteluparikseni harmaan värin. Ideani oli tehdä neuletakki kevään ja kesän viileiden päivien varalle, ja yhdistelmänä mustaharmaa sopii yhteen 99% vaatekaappini muiden vaatteiden kanssa. Tylsää vai tyylikästä, päätä sinä.


Tämä nyt on aika vapaasti saksittua osastoa, heitin jonkin suuntaa-antavan kaavan kankaalle ja leikkasin menemään. Värjäsin Dylonin mustalla käsivärillä, mutta käytin vain vähemmän väriä kuin ohjeessa käsketään. Summamutikassa heitin siis väripussista jauhetta ämpäriin ja upotin kankaat perään toivoen parasta. Onnistui, onneksi! Neule on huoliteltu resorilla, joka on tuollaista vähän lörömpää ja paksumpaa kuin resorit yleensä. Ehkä jotain takkeihin tarkoitettua, en tiedä, mutta sopii mielestäni tämän neuloksen kanssa mukavasti.


Selkäpuolen saaminen istuvaksi on yksi suurimpia haasteita minulle ommellessa. Olen jotenkin tosi kummallisen mallinen hartioiden ja lapaluiden seudulta, lisäksi alaselkä on varsin notko hyvässäkin ryhdissä seisoessa. Tässä se nyt sitten meni vahingossa lähes täydellisesti, tietysti silloin kun en sen suuremmin keskittynyt miettimään ja piirtämään kaavaa talteen, hah.

Harmaina nuo kuviot muuten alkoivat näyttää minusta vähän lumihiutaleilta, mikä nyt ei ollut ihan alkuperäisen suunnitelmani mukaista, mutta voi kai sitä kesälläkin lumihiutaleita muistella.




Ja koska jokaisessa kunnon vaatteessa on taskut, löytyy myös tästä sellaiset. Ne ovat ihan yksinkertaisesta kankaasta, käänsin vain reunan peittarilla. Idea oli, että ne näkyvät neuleesta tuollaisina vähän lörppöinä silloinkin, kun en pidä käsiäni taskussa (eli harvoin, nimimerkillä kädet aina tiellä). Nyt voi sitten kerätä turhaa ryönää kaikkea tärkeää taskuihinsa tämänkin vaatteen kanssa!