Haaste 6 - Kati

Tuntuu että juuri oli maaliskuun 25. päivä jolloin tämä blogi avattiin - ja nyt ollaan jo elokuussa, ai jukra!
Kaikki me olemme haastaneet toisemme kerran, joten nyt yksi ympyrä sulkeutuu ja avataan uusi :)

Eli minun vuoroni;

BACK TO BASICS

Tehtävänanto on yksinkertainen;

- tee ehdottomasti itsellesi, vaate
- tee se peruspuuvillasta/pellavasta kuitenkin ns. kova/perus/helppo materiaali - ei joustava
- käytä kahta väriä, ei enempää, ei vähempää

(sain jo muilta tähän lujasti kiitosta ??!!)

Kaikkien ihanien joustavien kankaiden keskellä unohtaa ommella puuvillaa, sitä peruspuuvillaa tai muuta vastaavaa ns. kovaa materiaalia, ja kuinka ihanaa se on?? Aivan parasta!
Ei linkuroi tai vingurra mihinkään, vaatteena - näin pyylevänä ihmisenä - se on armollisinta kropalle kaikista matskuista jne.
Päätin siis korjata tilanteen ja iskostaa muillekin punapäille tämän :)

Oma versioni lähti puhtaasta tarpeesta.
Olen menossa ensi lauantaina Helsinkiin Maailman Voittaja -koiranäyttelyyn, eli maailman arvokkain näyttely, joten pukeutumiseen voi kiinnittää huomiota.
Rotumme on Japanilainen ja kasvattajan kanssa yhdessä tuumattiin, että voisimme pukeutua Japanilaisen tuomarin edessä punavalkoiseen vaatetukseen.
Koska en ole mikään jakkupuku-ihminen, jouduin käyttämään mielikuvitusta ja inspiraationa toimi MM Iloinen takki, jota olen aina himoinnut, mutta sattuneesta syystä (hinta!) en ole sitä koskaan ostanut.

Oma hyvä peruskaava jota muuntelin jälleen sopivasti joka puolelta, helmaan leveyttä, sivusaumaan upotetut taskut, rintamuotoleikkaukset, 3/4 hihat. Kaulus on huoliteltu pienellä alavaralla.

Ensin mietiskelin - ja teinkin - "pelkän" mekon, mallailin paria koristenappia keskelle eteen, kun aloin katsella että kyllä tämä koko nappirivin vaatii, ja mahdollisimman monta nappia!
Eikun mekko halki, 10 oli hyvä luku, siis sen verran nappeja tekemään ja kiroilemaan automaattisen napinläpitoiminnon kanssa, joka jostain syystä keljuilee joka kerta.. Ja singerini on sellainen, ettei siinä ole sitä manuaalista toimintoa. Lopulta ne onnistui kaikki ja napit päällystetty ja ommeltu paikoilleen..
Mielestäni ehdottomasti omannäköiseni Mekkotakki <3 Tykkään ihan hirmuisesti.

Mekko tuntuu ihan omalta <3

Ja istuu mukavasti joka puolelta.

Koira on laumamme pienin; bullterrieri Olga 14vkoa -
ei suinkaan viikonloppuna kehään lähtevä kainkoira Maya :)

 Itselle puuvillan ompelu on nautinto, tästä kaavamuunnoksesta tykkäsin valtavasti, ehkä se mielessä kytenyt tilkkutakki alkaa hahmottua ja pikkuhiljaa kohta vaikka valmistuakin ;)

Miehen mielestä tämä oli PikkuMyyTakki, kuulema hiukset+mekkotakin väri+napit tekevät sen.
Olkoon sitten PikkuMyyTakki <3

Mukavaa viikkoa ihanat <3